torstai 24. tammikuuta 2013

Meidän nallet

Mies pyysi pari vuotta sitten uutta villapaitaa. Minä tietenkin lupasin sellaisen neuloa, joululahjaksi... Kunhan ensin olen tehnyt tämän. Ja tuon. Ja sitten vielä nämä. Ja täytyyhän lapsilla villasukkia riittää.. Ja sitten EHDOTTOMASTI tarvitsen tuon villatakin...

Joten nyt en tiedä enää olenko auttamattoman myöhässä, vai kerrankin ajoissa, tämän joululahjani kanssa.. :)

Etukappale oli aikamoinen sekamelska nurjalta. Minä kun en yksinkertaisesti jaksa enää valmiiseen työhön päälle kirjoa kuvaa, vaan tein koko kuvan kirjoneuleena. Lankoja meni siellä ja täällä, mutta hyvä tuosta taisi tulla. Itse paita kyllä valmistui todella nopeasti. Olihan kohtuullisen aivotonta työtä, paitsi tietenkin tuo karhu.  Mutta tähän talviväsymyksen aikaan mustan langan neulominen on aikasta työlästä, mielelle, siis.

Mies toivoi Nallea oranssilla, ei keltaisella kuten ohjeessa. On enemmän tölkin kullanvärisen nallen värinen, kuulema.
 


Lankana siis perinteinen seiska veikka, ohje Novita syksy 2010, ja langan kulutus 591 g. Hihoista tuli hiukan pitkät, mutta Mies oli oikein tyytyväinen. Kulki koko illan paita päällä. Melkein tuli huono omatunto, että pitäisikö sitä useammin hänellekin jotain tehdä?? :)

Oiken ihanaa loppuviikkoa!
Posted by Picasa

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Viikonlopun isoäidinneliöt

Viikonlopun saldona valmistui kaksi tyynytpäällistä isoäidinneliöistä. Alkoi ahdistamaan sohvatyynyjen synkkyys, kevättä mieli kaipaa jo niin kovin.



Kumpaankin tyynyyn käytin ainoastaan varastoista löytyneitä seiska veikkoja. Eli, jippii, varastot pieneni taas, hitusen.. :)


Tähän neliön malliseen lankaa kului 330 g.

 
Ja pitkulaiseen 288 g. Eli yhteensä viikonloppuna varastot tyhjenivät 618 g!
 
Tyynyn taustatukena meidän oma pöhkö. 1½ vuotias sakemanni poju. Täysin fiksoitunut palloihin. Ja kyllä, saa tulla sohvalle ihan luvalla. Sänky on ei-ei -aluetta. Ja keittiö silloin kun perhe syö. Mutta sohvalla on ihana sylivauva, joka ei tajua painavansa 40 kg, ja olevansa varsinainen muuri television ja omien silmien välissä. Mutta rapsutukset on ihania, meistä molemmista.

Rentoutta ja rauhaa alavalle viikolle!
Posted by Picasa

torstai 17. tammikuuta 2013

Rakkaudella äidille

Vuoden ensimmäinen valmis työ. Torkkupeitto äidille, 60-vuotis päiväksi. Alunperin oli tarkoitus tehdä neulotuista tilkuista ja muutamasta isoäidin neliöstä torkkupeitto, mutta suunnitelmat muuttuivat puikkojen kilinän myötä.

 
Peite valmistui kolmessa viikossa, tosin yksi niistä viikoista oli lomaviikko, jolloin neulontatuokiot venyivät välillä kohtuullisen pitkiksi.. :)
 
 

Reunat huolittelin virkkaamalla simpukkarivistön valkealla.
Taakse tikkasin käsin pehmeän flanellikankaan, jotta peiton alla on mukavampi köllötellä viileämpinä kesäiltoina riippukeinuissa.

Koko perhe osallistui peiton tekoon. Pojista jokainen neuloi yhdestä suikaleesta yhden kerroksen.. Tyttö virkkasi yhden isoäidin neliön.. Ja Mies ulkoilutti koiria, jotta minä sain keskittyä siihen tikkaamiseen. Joka ei ensikertalaiselta oikein kaupan tasolle yltänyt. Vaan mitä sen on väliä, työssä näkyy käsintehdyn, ja rakkauden, leima.


Mukaan mahtui kuva nuoresta perheestä 42 vuotta sitten. Puoliso palvelemassa maataan, nuori äiti, 17 v. yksin pienen tyttären kanssa. 

 
Neulotulle puolelle ompelin tilkkuja, joihin on t-paita paperilla silitetty kuvia synttärisankarin elämästä. Kuvia olisi ollut vielä niin monta muutakin, vaan peitosta olisi tullut huikean kokoinen jos kaikki ihanat muistot elämän varrelta olisi mukaan laittanut.


 

Tässä synttärisankari n. 59 ½ vuotta sitten. .

Työ on neulottu Novitan seiska veikasta, ja lankaa kului kaikkiaan 1169 g. Ja suunnilleen puolet oli ostettu tätä projektia varten. Joten varastosaldo pieneni tässä projektissa. Jippii minä! Varastoja en ole koskaan punninnut, mutta erinäisiä löytyy.. yhden kapioarkullisen, yhden rottinkiarkullisen, rottinkikorillisen, viinilaatikollinen + kaikki ne, jotka ovat jossain työssä kesken... :)

Juuri tänään Miehelle selitin, että lankashoppailu toimii terapiana arjen masennusta vastaan... Ei mennyt läpi. Ihmeellinen ukkeli... :)

tiistai 1. tammikuuta 2013

Vuosi 2013

Tarkoituksella tässä uudessa blogissani en ole tämän vuoden puolella valmistuneita käsitöitä esitellyt. Olen lähinnä keskittynyt ihanien blogien lisäämiseen seurantalistoihin, ja uusien "to-do" juttujen keräilyyn. Onhan noita käsitöitä valmistunut blogin aloittamisen jälkeen.. kuudet parit hirvilapasia, kaksi villatakkia itselle, kolmet sukat... Ehkä niistä myöhemmin kuvaa.
Halusin vain kerätä tänne kaikki yhden vuoden aikana valmistuneet käden työt. Ei kai sillä sitten keväämällä ole merkitystä, ovatko ne langoista vai muista tuotteista, kunhan omin pikku kätösin ovat tehtyjä??
Ja jos joku ihmettelee tälläista aikaa uudenvuoden päivänä kirjoitella.. Olin sitten unohtanut ottaa herätyksen pois... ###le##!! >3
 
Mutta jotta ei täysin kuvitta alkaisi tämä uusi ihmeellinen vuosi, tässä pläjäyksenä tytön ottamia kuvia jouluisesta lapin reissusta.

 
Ihan kaamokseen ei Rukalla ylletä, mutta aika loistavia valoilmiöitä lumisten puiden oksilla silti ilmenee..


Meidän vauvaa ei tuo -35 astetta pahemmin häirinnyt. Mitä nyt jääpuikkoja suusta roikkui... Suloinen vauvani, kauankohan luonto antaa periksi pitää nivelvikaista luonamme... :(
 
 
Jä tähän upeaan auringonlaskuun  on hyvä lopettaa jouluinen kuvakimara..
 
Uusia töitä on puikoilla, koukulla ja koneessa. Toivottavasti niistä pian saan kuvia tännekin!
 
KAIKILLE LUKEMAAN EKSYVILLE, OIKEIN RAKKAUDEN TÄYTTÄMÄÄ, VOIMIA ANTAVAA, VUOTTA 2013! Ollaan omia itsejämme, tehdään asioita, jotka tekevät meidät onnellisiksi, ja rakastetaan. Jos ei muuta, niin vaikka käsitöitämme, lemmikkejämme, lapsiamme, miehiämme.... <3